Hannu Mäkelän Blogi

    Sadepäivä saapuu viimein. Kylläpä sitä on odotettu. Hiljaista, hidasta ja vähän alakuloista maanantain sadetta, joka estää kyllä ulosmenemisen, mutta näyttää toisaalta niin valjulta, että tulee kysyneeksi, saako luonto tuollaisesta tarvitsemaansa kosteutta? Siihen minun ihmisluontoni ei osaa vastata. Sade muuttaa päivän kokonaan työpäiväksi talon sisällä, mutta jotain vaihtelua siihen tuo vanha rakkauteni eli tennis. […]

1. Juhannusaattona kukkivat ennen juhannusruusut. Nyt ne olivat jo kukkineet, mutta kuva niistä löytyi kuitenkin. Ja hyvä niinkin. Olihan yhtä kaikki juhannus. Olin Ivan Kupalan (juhannus venäjäksi; Johannes Kastaja) kunniaksi luvannut viedä Oljan sinne missä tanssin aina hänen äitinsä kanssa eli Vihdin kirkonkylän lavalle. Aatto kuitenkin sujui sateen merkeissä niin, että pienet kuivemmat tauot loppuivat […]

Tänään on taas uusi päivä. I dag sanoilla aloitti Guss Mattsson hienot pakinansa joita kai nykyään kutsuttaisiin kolumneiksi. Tänään käytän samaa aloitusta minäkin, koska on syytä juhlaan. Tänään on Pietarissa Oljan 21. syntymäpäivä. Ja tänään olen jo viestillä onnitellut häntä, joka siellä kuitenkin vielä nukkuu. Pietarissa vallitsee nyt jatkuva kesäaika, joten kello on siellä tuntia […]

1. Oman elämäni kummallisuuksiin kuuluu se, että vaikka en muuten koskaan avaa aamuisin televisiota, katson tammikuun loppupuolella joka aamu Melbournesta lähetettävät Australia Open -tennisottelut; joskus jo kello neljästä alkaen. Australiassa pelataan silloin päivällä, koska siellä on toinen aika ja sen lisäksi myös keskikesä, kun taas meillä on tämä syvin talvi. Upside-down cake on valmis. Samalla […]

Aamu on aurinkoinen, taivas kirkas. Lohjan torille siis. Olen Akilta tilannut Karjalan neidon ja nyt sen saisin. Neito, tuo la Pucelle korvaisi keijunmekon, jota en mistään ole löytänyt. Sitten kesän kukat ovat siinä ja ne saavat tästedes hoitaa itse itsensä. Vain kuivuuden taas sattuessa on annettava hieman vettä. Karjalan neito löytyy ja saan ohjeita miten […]

Talo maalla on Väinö “Vänne” Kirstinän hieno runokokoelma. Omistan tämän kirjoituksen myös hänelle, tuolle edesmenneelle vauhdittoman pituushypynkin mestarille. Oli aika jolloin ihmiset halusivat muuttaa maalle, pois kaupungin humusta ja melusta, terveellisempään ja rauhallisempaan ympäristöön. Niinpä 1980-luvun alussa halusin sitä minäkin. Oikeastaan se tuntuu merkilliseltä, sillä kuinka Kallion kundi voisi viihtyä landella jossain skutsissa, jossa snadit […]

Tuli halu käväistä naapurissa, lähinnä kyllä uuden museon eli Fotografiskan takia. Tämä Tukholman filiaali on nyt avattu ja kaiken näkemisen arvoinen. Laivamatka sujui täpötäydessäkin laivassa, koska olin varannut hytin, mikä tuli tarpeeseen. Ja mitä näköaloja sen pyöreä ikkuna tarjosikaan. Myös kannella kuljimme. Ja taas sain kuvata A:n selkää. Rakasta ja jo niin tuttua selkää. Sen […]

Lauantaista tulisi taidepäivä. Näin suunnittelimme. Ja joskus suunnitelmat pysyvät alkuperäisinä, vaikka elämässä on aina hyvä pitää myös varalla Plan B ja Plan c -versioita ja siitä eteenkinpäin, toki aakkosjärjestyksessä. Joka pystyy muuttamaan suunnitelmia, hän voi onnitella itseään. Sitä tämä nykyinen maailmamme joka tapauksessa ihmisiltä jo edellyttää. Ikävä kyllä myös työelämässä. Pääsimme matkaan niin kuin pitikin […]

Sunnuntaina suuntasimme auton kohti Saloa, joka on itse asiassa lähempänä meitä kuin Helsinki. Salolla on mennyt maineensa Nokian ihmeen lähteenä ja nyttemmin myös Sauli Niinistön kaupunkina. Niinistönkatu löytyykin kaupungista; kyltti osui sattumalta poisajaessa kaupungin laidalta silmiin. Onko katu nimetty istuvan presidentin kunniaksi vaiko vanhaa perua, sitä en tiedä. Kumpikin sopii. Ensin kuitenkin kävimme Design Hillissä […]

  Tällä hetkellä iltalukemisenani on Antonio Tabucchin (1943 – 2012) pieni teos Sogni di sogni. Sen on kustantanut palermolainen Sellerio, kuten monet muutkin Tabucchin ohuet pehmeäkantiset kirjat. Monet niistä ovat kiinnostavampia kuin suuremman kustantajan Feltrinellin paksummat teokset. Kiinnostavaa on myös se, että Tabucchi pysyi uskollisena näille kahdelle kustantajalleen ja antoi kummallekin käsikirjoituksia ikään kuin vuorovedoin. […]