Jörn Donner julkaisi vuonna 1961 kirjan, jonka tuolla nimellä suomensi Arvo Salo. Nimi palasi mieleen, kun ajoin kohti Jorvia, jonne olin saanut kutsun. Edessä olisi taas kerran yksi operaatio, muttei lainkaan pahimmasta päästä. Ajoin siis hilpeänä Turun pikatietä ja annoin Lars-Ante Kuhmusen saamenrockin säestää matkaani remuisalla tavallaan, jopa niin, että yritin laulaa mukana, vaikken saamea […]
Pääsimme pelitoverini Anteron kanssa viimein Torpalle, jonka kentät olivatkin hyvässä kunnossa. Punainen massa, sininen taivas, lämpöä jonkin verran yli 20 astetta. Ja tuuli hiljainen kuin huopatossutehtaan henki. Mikä voisi olla parempi päivä ulkokauden aloitukselle. Vuosi vuodelta olen yhä enemmän mieltynyt tennikseen. Ehkä taidotkin ovat jollain lailla kasvaneet tai sanotaan näin, että pallo elää ja palaa […]
Syyskuu on alkanut vauhdilla. Perjantaina oli kaiken muun lisäksi mahdollisuus myös pelata tennistä. WSOY ja Anna-Riikka Carlson olivat järjestäneet Puistolan tennishalliin turnauksen, jossa kirjallisen alan ihmiset löivät palloa. Kun saavuin paikalle, näin vain nuorta väkeä ja luulin heidän kuuluvan aivan muuhun porukkaan. Totuus paljastui pian ja huomasin olevani nestori, josta seuraavaksi vanhin eli Touko Siltala […]
Sade sataa, tuuli tuivertaa, koleutta riittää. Myös tällainen voi olla kevät. Jokapäiväisiä säitä eivät ihmiset sittenkään määrää, vaikka ilmastoa muuttavatkin. Perjantaina satoi solkenaan, kun lähdin Hankoon pelaamaan tennistä. Sadetta riitti koko matkan, mutta kun Hankoniemi alkoi, sade loppui kuin seinään. Maalla on usein pilvilauttojen suma, merellä kaunista ja aurinkoa. Ja Hanko sijaitsee merellä koska niemi […]
Sadepäivä saapuu viimein. Kylläpä sitä on odotettu. Hiljaista, hidasta ja vähän alakuloista maanantain sadetta, joka estää kyllä ulosmenemisen, mutta näyttää toisaalta niin valjulta, että tulee kysyneeksi, saako luonto tuollaisesta tarvitsemaansa kosteutta? Siihen minun ihmisluontoni ei osaa vastata. Sade muuttaa päivän kokonaan työpäiväksi talon sisällä, mutta jotain vaihtelua siihen tuo vanha rakkauteni eli tennis. […]
1. Minun kesäni alkoi ennen vasta silloin kun kesäkuukin. Kun lähdettiin maalle, oli lumi sulanut, järven jäät lähteneet ja vesi korkealla. Saarten koivut olivat usein vasta hiirenkorvalla, koska järvi pysyi kylmänä pitkään. Nyt kesä, tai paremminkin lapsuuden kesän heinäkuun helteet tulivat toukokuussa ja näyttäisivät huomenna päättyvän. Mitä sitten tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. Ei Foreca, […]
1. Juhannusaattona kukkivat ennen juhannusruusut. Nyt ne olivat jo kukkineet, mutta kuva niistä löytyi kuitenkin. Ja hyvä niinkin. Olihan yhtä kaikki juhannus. Olin Ivan Kupalan (juhannus venäjäksi; Johannes Kastaja) kunniaksi luvannut viedä Oljan sinne missä tanssin aina hänen äitinsä kanssa eli Vihdin kirkonkylän lavalle. Aatto kuitenkin sujui sateen merkeissä niin, että pienet kuivemmat tauot loppuivat […]
Tänään on taas uusi päivä. I dag sanoilla aloitti Guss Mattsson hienot pakinansa joita kai nykyään kutsuttaisiin kolumneiksi. Tänään käytän samaa aloitusta minäkin, koska on syytä juhlaan. Tänään on Pietarissa Oljan 21. syntymäpäivä. Ja tänään olen jo viestillä onnitellut häntä, joka siellä kuitenkin vielä nukkuu. Pietarissa vallitsee nyt jatkuva kesäaika, joten kello on siellä tuntia […]
1. Oman elämäni kummallisuuksiin kuuluu se, että vaikka en muuten koskaan avaa aamuisin televisiota, katson tammikuun loppupuolella joka aamu Melbournesta lähetettävät Australia Open -tennisottelut; joskus jo kello neljästä alkaen. Australiassa pelataan silloin päivällä, koska siellä on toinen aika ja sen lisäksi myös keskikesä, kun taas meillä on tämä syvin talvi. Upside-down cake on valmis. Samalla […]
Aamu on aurinkoinen, taivas kirkas. Lohjan torille siis. Olen Akilta tilannut Karjalan neidon ja nyt sen saisin. Neito, tuo la Pucelle korvaisi keijunmekon, jota en mistään ole löytänyt. Sitten kesän kukat ovat siinä ja ne saavat tästedes hoitaa itse itsensä. Vain kuivuuden taas sattuessa on annettava hieman vettä. Karjalan neito löytyy ja saan ohjeita miten […]
