Tekijä: Hannu Mäkelä

  • Joella

    Tulee päivä joka on satua. Tuuli moinaa, lämpötila on kahdenkymmenen korvilla vaikka eletään vasta huhtikuun loppua. Lähdemme soutamaan jokea ylös Musterpyyn järvelle. Virta on osin vielä voimakas, mutta saan vanhan paatin etenemään Sitarlanjokea ja sitten joen niskan yli järvelle. Matkaa sinne tulee puolisentoista kilometriä. Hanhiparvia lentää pään yli, niitä riittää nyt. Ne suuntaavat kulkunsa pohjoiseen,…

  • Monsieur Hulot ja mennyt maailma

    Katsoimme illalla Jacues Tatin (1907 – 1982) nerokkaan elokuvan Mon oncle  – Enoni on toista maata (1958). Olen nähnyt sen vähintään parikymmentä kertaa ja edelleen siitä voi löytää jotain uutta. Niinkin filmi täyttää Italo Calvinon kehittämän klassikkoteoksen määritelmän. Huono katoaa, hyvä säilyy aina jotenkin, vaikka sitä hetken pitäisi yllä vain yksi katsoja tai lukija. Suomennos…

  • Pääsiäisen päiviä

    Pitkäperjantai on takana, kiirastorstai jo sitä ennen, nyt on lauantaiaamu. Lankalauantaiksi tätä päivää ennen kutsuttiin. Aamu on aikainen, kello vähän yli neljän. Toissa aamuna näin haloilmiön, nyt se tuskin ilmestyy. Ulkona on vielä hämärää, kuu on lähes täysi mutta hohtaa paksun pilviverhon takaa. Olen herännyt aikaisin, joskus vain käy niin. Menen kuistille ja istun hetken…

  • Aamusta iltaan

    ”Ognuno sta solo sul cuor della terra, trafitto da un raggio di sole: ed è subito sera.” ”Jokainen yksinään maan sydämellä auringonsäteen lävistämänä: ja äkkiä on ilta.” (Salvatore Quasimodo 1901 – 1968) Aikanaan Quoasimodo sai Nobel-palkinnonkin. Tuo pieni runo, yksinäisyyden apoteoosi eli ylistyslaulu, on kuin palkinnon muistomerkki, sillä nimenomaan tästä runosta hänet tunnetaan. Synnymme, elämme,…

  • Joutsenet

    Ilta tulee hiljaa, valo himmenee. Menen ulos ja hengitän ilman raikkautta, palaan sisään ja tunnen sinun tuoksusi. Yhä vain se viipyy tällä vuoteella, vaikka lähdit luotani jo eilen. Mutta osa sinusta jää aina tänne. Kuuntelen joutsenten ääniä laaksosta, niidenkin huudot ovat kaihoa täynnä. Jostain ne tuolla pitivät yhä neuvoa, vaikka ovat etsineet tulvajärveltä ruokaa, kumppania,…

  • Ketä todella voisi äänestää?

    Kun olen ajanut pitkin poikin erilaisia teitä, silmäni ovat harvoin nähneet virallisia vaalilistoja. Niitäkin löytää kun etsii. Tungosta niiden edessä ei koskaan ole. Sen sijaan katse on tavan takaa osunut itse asiassa laittomiin mainoksiin, joita teiden varret ovat juuri nyt täppösen täynnä. Niitä on isoja ja pieniä, varakkaiden ja köyhempienkin laittamia ja jokaisessa niistä on…

  • Kelloja siirrellään

    Kelloja siirrellään taas aamuyöstä, mutta itse aikaa ei voi siirtää. Ajan kulumiselle ei kukaan voi tehdä mitään. Nytkin siitä on mennyt taas monta monta sekuntia ja kohta minuutti. Turha pyydellä niitä enää takaisin. Vain tekstiä voi korjata. Kumpi aika pitää valita. Mieluummin ottaisin kesäajan, koska illoissa on silloin valoa enemmän. Mutta talviaika valitaan, koska meillä…

  • Eeva Kilpi – Sininen muistikirja

    Harhailin isossa ostoskeskuksessa ja odotin tapaamista ja tajusin, että minulla oli taas aikaa. Tapanani on saapua ajoissa (yksi niistä äidin opetuksista, joita vastustin ja jotka silti juurtuivat) ja sitten rauhassa istua tai seisoskella jossain ja katsella ihmisiä, elämämme kanssamatkustajia. Heitä mahtuu jokaiseen lajiin ja sorttiin. Jos lopetan ihmisten ja elämän ihmettelyn, voin saman tien lopettaa…

  • Kirjoillakin on kohtalonsa

    Eilinen eli lauantai oli sumea tihmuinen päivä, joka kirkastui vasta iltaan mennessä. Päätin siksi tehdä saunan ja sainkin siellä taas niin hyvät löylyt, että kun palasin polkua pitkin talolle putipuhtaana poikasena, oloni oli auvoinen. Lueskelin hetken ja nukahdin vahingossa viattoman uneen. Ja katso, maailma näytti jälleen hymyilevät kasvonsa, kun herätessäni pilvet repesivät ja aurinko paistoi.…

  • Eduard Uspenski – vielä kerran

    Minna Canthin päivänä olin illalla Käpylän kirjastossa, mutta puhuin  aivan toisenlaisesta kirjailijasta kuin hän eli Eduard Uspenskista (1937 – 2018). Suomeksi me kutsuimme häntä Eetuksi ja venäjäksi hänen hellyttelynimensä oli Edik tai jopa vain Eda. Suomessa nuoruutensa päivinä myös traktori Tr-tr Mitja sekä Rymy-Eetu, kun hän päästi mielialansa valloilleen. Hellittelyä Uspenski tarvitsi eniten. Hänen elämänsä…