1. Viisikymmentäkuusi vuotta sitten tapasin Elinan ensimmäistä kertaa. Esiinnyimme molemmat Rabindranath Tagoren laulunäytelmässä, jota kaiken lisäksi lauloimme bengalin kielellä. Sen vuoksi olimme kuin vahingossa liittyneet Nuoriin Intian ystäviin. Nuoria olimme, Intiassa ei kukaan meistä ollut mitä luultavimmin silloin käynyt. Intian ystäviä lienemme kaiketi yhä. Minä olin rosvo, kuten kaverini Mikko ja Ville; Elina taas neito, […]

Ihmiset metsästävät elämyksiä. Festivaaleilla kävijät varsinkin. Tungeksitaan sinne, sitten tänne ja sitten taas takaisin jonnekin ja samalla hytkytään musiikin tahdissa. Aina joku tähti tai tähdenlento esiintyy, usein tulee kaaos, josta sitten kirjoitetaan. Himoksella sellainen siis juhannuksena oli. Oi oi. Kun joku ikääntynyt ja filttiin pukeutunut daami heiluttelee toisaalla lanteitaan, lehti, tuo joskus niin kunnioitettava Ilta-Sanomat […]

(Vilhelm Hammershøi) 1. Kuluneella viikolla kävin Tampereellakin. Tuo Suomen kuulemma suosituin kaupunki uusii edelleen itseään niin, etten ainakaan minä sinne enää mielelläni matkaa. Miksi julkeat uudet rakennukset, puistojen tuhoaminen, miksi raitiovaunu, miksei tuhat kertaa halvempi trolleybussi, jota varten ei yhtään katua olisi tarvinnut myllätä, kyselen taas. Sama sähkö, sama vihreys… Onko kyseessä kenties uskonnoksi muuttunut […]

  1. Saavuin Kajaaniin perjantaina iltapäivällä ja yritin pitkään etsiä kartanohotellia nimeltä Karolineburg. Lopulta se löytyi. Ensin piti kuitenkin löytää Kajaanin linnan rauniot, silta ja tie Paltaniemelle. Sen jälkeen hotellikin tuli vasemmalta näkyviin kun huomasi pienen kyltin ja pujahti sivupolulle. – Vanhan kartanon aamupalalla oli muuten äsken kainuulaista leipäjuustoa, jota äitini (Kajaanin Leinosia) rakasti. Siitä […]

Rakkaus ei synny tuulesta vaan tulesta, se syntyy ihmisestä joka sitä kantaa ja jonka toinen saa syttymään pelkällä katseella ja muutamalla sanalla. Rakkaus ei kysy, ei vaadi, ei epäile, se uskoo, se toivoo ja luottaa ja etsii toisen käden avukseen kun tulee paikka josta ei pääse yli. Mitään sillä ei ole antaa, kaiken se haluaa. […]

Harhailin isossa ostoskeskuksessa ja odotin tapaamista ja tajusin, että minulla oli taas aikaa. Tapanani on saapua ajoissa (yksi niistä äidin opetuksista, joita vastustin ja jotka silti juurtuivat) ja sitten rauhassa istua tai seisoskella jossain ja katsella ihmisiä, elämämme kanssamatkustajia. Heitä mahtuu jokaiseen lajiin ja sorttiin. Jos lopetan ihmisten ja elämän ihmettelyn, voin saman tien lopettaa […]

Herään Muoniossa puoli viideltä ja avaan postin kuten aina, tietokoneen siis. Uusia viestejä on tullut. Luen ensin Venäjän perheen uutisia Volkonkasta. Sitten huomaan, että olen illalla 14.8. saanut meilin myös Moskovasta, jossa asuu Vika, Svetan parhaimpia ystäviä. Hän kirjoittaa, että Eduard on kuollut; ottaa osaa. Se ei ole odottamaton uutinen ja tuntuu silti. Ensin Naipaul, […]

Minna Canthin päivänä olin illalla Käpylän kirjastossa, mutta puhuin  aivan toisenlaisesta kirjailijasta kuin hän eli Eduard Uspenskista (1937 – 2018). Suomeksi me kutsuimme häntä Eetuksi ja venäjäksi hänen hellyttelynimensä oli Edik tai jopa vain Eda. Suomessa nuoruutensa päivinä myös traktori Tr-tr Mitja sekä Rymy-Eetu, kun hän päästi mielialansa valloilleen. Hellittelyä Uspenski tarvitsi eniten. Hänen elämänsä […]

Suurimman osan ihmisistä joista tulee merkittäviä omalle elämälle tapaa sattumalta, sokkona. Uspenskiin törmäsin juuri niin. Olen tuntenut miehen nyt yli 40 vuoden ajan. Yhä me kummatkin sinnittelemme hengissä. Jo sitä voi kaiketi pitää saavutuksena. Ja myös sitä, että Eduard, suomeksi vain Eetu, jonka hän sai lempinimekseen hieman Rymy-Eetumaisesta käytöksestään jolloinkin nuoruusvuosina, on vähintään kahden kuolemattomalta […]

1. Otsikko on peräisin Jyrki Pellisen mainiosta runosta. Sen hengessä odotan tammikuun loppumista, vieläpä samalla kaipuulla jolla lapsena äidin tuloa töistä. Edessäpäin ei kyllä liene mitään sen ihmeellisempää, pelkästään tieto siitä että joka päivä valon määrä lisääntyy. Kun tuli suoja, kuulin jo talitintin laulun. Lohjalla varpuset silputtivat pensaikossa kuin olisivat olleet riemuissaan. Nyt on vuorossa […]