1. Muutama viikko sitten minulle soitettiin ja kysyttiin suostuisinko haastateltavaksi. Venäjän televisio oli tulossa Suomeen tekemään dokumenttifilmiä suomalaisista. Olin ilmeisesti yksi siihen tarvittavista meikäläisistä ja vastasin myönteisesti, kun katsoin kalenteria. Lauantai oli tyhjä päivä, kuten lauantait usein. Vaan kukin taaplaa tyylillään ja osaan kyllä vielä tyhjänkin päivän täyttää ilman että televisio aamusta iltaan pitää seuraa. […]

UNI ON UNTA Niin koittaa sekin aika, että hetkeksi on erottava, lähdettävä eri suuntaan. Silloin olemme yhtä enää vain ajatuksissa. Heti siihen saapuu myös pelko, koska usein ennen on käynyt niin, että elämä ajautuu pian karille. Vaikka sitä ajattelen, en kavahda, vaan sittenkin tulee helppo olla. Kari on lapsuuden Karvakari vain: laaja ja niin matala […]

Kun vuosi vaihtuu, jotain aina tapahtuu. Ehkä sen huomaa heti, ehkä ei, ehkä kyseessä on vain toive, mikä sinänsä ei todellisuutta voita joskin murtaa ja muuntaa sitä. Näin ainakin yhä haluan uskoa. Kun vuosi vaihtuu, vaihtuu ensin vain viimeinen numero neljän joukossa, mutta annas olla, seuraavana vuonna niitä muuttuukin sitten jo kaksi. Olisiko siinä ennettä […]

Olja saapui Pietarista ja hänen myötään ohjelmaan tuli taas kulttuuriakin. Ensin kuitenkin kotiuduttiin ja ihaltiin talon uutta kuosia. Vähintään puolet kirjoista (ja muustakin) on saanut alakerrasta määräyksen poistua väliaikaisesti yläkertaan ja sitten kiertoon. Kirjoja on ollut tuhansia ja alkaa olla aika, jolloin suuresta osasta pitää luopua. Samalla taloon tulee toisenlainen järjestys. Mutta silti sama talo, […]

  Ei ole kahta samanlaista kirjailijaa; edes identtisiä kaksosia, uskon.Jokainen on itsensä kaltainen ja kirjoittaa laillaan. Kirjailijoitten arvioiminen ja arvottaminen on siten hankala tehtävä kelle vain. Kysymys on aina makuasioista, kokemuksesta, ymmärryksestä ja ihan selkeästi myös lukutaidosta. “Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen”, kuten Paavo Haavikko totesi. Silti aina on löytynyt ammattikunta, pieni, suppea ja melkoisen […]

Myös korona-aikana vietetään äitienpäivää, joka on tällä hetkellä päässyt etenemään iltapäivään. Ruusu lienee tänäkin vuonna äidin kukka? Mutta kait kelpaavat myös ne, jotka ulkona jo kukkivat. Pihapiiristä ja sen ympäriltä löytyy vaikka minkälaisia kukkivia kasveja, puita, pensaitakin. Ojennan ne kaikki A:lle, symbolisesti. Miksi mennä kauppaan, kun luonnosta saman kauneuden saa kaiken lisäksi usein aivan ilmaiseksi. […]

  Huhtikuu on kuukausista julmin, kuten T. S. Eliot totesi. Paitsi sään ja muutoksen, myös verojen tähden. Käyn läpi kuitteja, jotka työhön liittyvät, erottelen turhat niistä, jotka yhä ovat tärkeitä; paljon sellaisia ei valitettavasti nyt ole. Jokainen niistä täytyy silti katsoa lävitse tarkasti. Aikaa kuluu, mutta aikaa yhä on. Kuitti on hauska sana, se on […]

(Aleksandr Blok: Kun et tartu satunnaisiin ominaisuuksiin, niin näet: maailma on kaunis.) (Franz Kafka: Joka säilyttää kykynsä nähdä kauneutta, ei vanhene.) 1. Panihida ja pominki ovat käsitteitä jotka kuuluvat Venäjän ortodoksien perinteeseen. Ensin tapahtuu varsinainen hautaaminen kaikkine traditioineen, sitten 40 päivää siitä pidetään panihida eli muistopalvelus ja pominki, muistotilaisuus. Ne olivat jo takana. Nyt kun […]

1. Sateinen aamu, joskaan ei niin hulvaton ja myrskyisä kuin luvattiin. Yhtä kaikki harmaata riittää ja päätän äkkiä lähteä katsomaan taidetta Turkuun ja käväistä myös Pienessä kirjapuodissa, vaikka kirjoja ei kotiin enää mahdu. Mutta pitäähän niitä edes nähdä, sormeilla ja selailla. Ja lukea vaikka seisoessa siinä – pätkä sieltä ja toinen täältä. Kohta istunkin jo […]