1. Sade alkoi aamulla ja jatkui ja jatkui. Sen kuuli kämpän korkeasta katostakin ja näki ikkunoista. Oli selvää että tunturiin ei kannattanut nyt poiketa. Vaan auto oli yhä olemassa. Katsoin netistä Gef Visionista että aurinkopanelini olivat jo parissa kuukaudessa tuottaneet sähköä 7855 ajokilometrin verran, joten ajattelin että voin heittäytyä edes kerran tuhlaavaiseksi ja nipistää niistä […]

Lisää lunta tuli enkä voinut muuta kuin ottaa kameran ja lähteä katsomaan miltä maailma näytti. Ihan sellaiselta että tuntui kuin täällä voisi sittenkin elää – ja elää vielä kauan. Surkean syksyn jälkeen on taas todellista toivoa siitä, että kevät tulee. Jo tämä maisema lupaa hyvää. Valkea maa, musta vesi, taivaalla kuu, juuri nyt. Yö tulee, […]

1. Herään kello neljä ja valoa on jo niin että eteensä näkee. Ja pian aina vain enemmän. Olen saanut pdf:n uusista runoistani ja luen sitä nyt tarkasti. Runous on kielen kasvukärki, kuten ennen sanottiin. Niin ei tosin sanota enää. Mutta jos jotain, niin ainakin pyrkimystä vilpittömyyteen runoista pitäisi löytää. Yhä uskon sanoihin, yhä uskon kirjaan. […]

1. Muutama viikko sitten minulle soitettiin ja kysyttiin suostuisinko haastateltavaksi. Venäjän televisio oli tulossa Suomeen tekemään dokumenttifilmiä suomalaisista. Olin ilmeisesti yksi siihen tarvittavista meikäläisistä ja vastasin myönteisesti, kun katsoin kalenteria. Lauantai oli tyhjä päivä, kuten lauantait usein. Vaan kukin taaplaa tyylillään ja osaan kyllä vielä tyhjänkin päivän täyttää ilman että televisio aamusta iltaan pitää seuraa. […]

UNI ON UNTA Niin koittaa sekin aika, että hetkeksi on erottava, lähdettävä eri suuntaan. Silloin olemme yhtä enää vain ajatuksissa. Heti siihen saapuu myös pelko, koska usein ennen on käynyt niin, että elämä ajautuu pian karille. Vaikka sitä ajattelen, en kavahda, vaan sittenkin tulee helppo olla. Kari on lapsuuden Karvakari vain: laaja ja niin matala […]

Kun vuosi vaihtuu, jotain aina tapahtuu. Ehkä sen huomaa heti, ehkä ei, ehkä kyseessä on vain toive, mikä sinänsä ei todellisuutta voita joskin murtaa ja muuntaa sitä. Näin ainakin yhä haluan uskoa. Kun vuosi vaihtuu, vaihtuu ensin vain viimeinen numero neljän joukossa, mutta annas olla, seuraavana vuonna niitä muuttuukin sitten jo kaksi. Olisiko siinä ennettä […]

Olja saapui Pietarista ja hänen myötään ohjelmaan tuli taas kulttuuriakin. Ensin kuitenkin kotiuduttiin ja ihaltiin talon uutta kuosia. Vähintään puolet kirjoista (ja muustakin) on saanut alakerrasta määräyksen poistua väliaikaisesti yläkertaan ja sitten kiertoon. Kirjoja on ollut tuhansia ja alkaa olla aika, jolloin suuresta osasta pitää luopua. Samalla taloon tulee toisenlainen järjestys. Mutta silti sama talo, […]

  Ei ole kahta samanlaista kirjailijaa; edes identtisiä kaksosia, uskon.Jokainen on itsensä kaltainen ja kirjoittaa laillaan. Kirjailijoitten arvioiminen ja arvottaminen on siten hankala tehtävä kelle vain. Kysymys on aina makuasioista, kokemuksesta, ymmärryksestä ja ihan selkeästi myös lukutaidosta. “Kirjoittamisen jälkeen vaikeinta on lukeminen”, kuten Paavo Haavikko totesi. Silti aina on löytynyt ammattikunta, pieni, suppea ja melkoisen […]

  Huhtikuu on kuukausista julmin, kuten T. S. Eliot totesi. Paitsi sään ja muutoksen, myös verojen tähden. Käyn läpi kuitteja, jotka työhön liittyvät, erottelen turhat niistä, jotka yhä ovat tärkeitä; paljon sellaisia ei valitettavasti nyt ole. Jokainen niistä täytyy silti katsoa lävitse tarkasti. Aikaa kuluu, mutta aikaa yhä on. Kuitti on hauska sana, se on […]