1. Lähden lauantaiaamuna ajamaan kohti Jyväskylää. Käyn kuitenkin ensin katsomassa kuvakirkkoa Paltaniemellä ja Leinon vanhempien hautaa. Pitäähän pyhiinvaeltajan vaeltaa. Kirkko avataan kello 10 ja siellä on heti muutama ihminen. Kattoon ja seiniin maalattuja kuvia olen aiemminkin katsellut. Nyt otan valokuvan myös evankelista Johanneksesta, etunimikaimastani. Hänen evankeliuminsa on kaikkein hurjin ja poikkeavin. Olen aikanaan käynyt Kreikan […]

1. Kun eilen aamulla ajoin Lohjalle, pysähdyin vielä tavan takaa ottamaan kuvia maisemasta jonka tiesin pian katoavan. Huurrepuut oli luonut pakkanen kosteudesta ja ihania näkymiä riitti; muuta sanaa en löydä. Miksipä ei ihana? Sisältäähän yksi sana jo monia: vaikkapa sellaiset kuin kaunis, ihastuttava ja koskettava. Parasta on nauttia kaikesta heti, sillä jo viikon keskipaikkeilla saapuu […]

Uunin reunalla pölyttyy vanha valokuva. Olen siinä Kallion kuvaamossa ja puristan nallea kuten käsketty on, hymyilen myös, kuten pyydettiin. Mutta minä se silti olen, pienenä yhtä pienessä kuvassa, jopa kullattuihin raameihin ahdettuna. Sota oli ohi, elettiin vuotta 1948; miten toisin täällä kaikki on nyt. Sinä katsot minua ja nallea pitkään ja otat siitä itsellesi muistoksi […]

  Pilvessä   Kun vaimoni näki Raattaman parkkipaikalta Pallastunturien huiput pilvien peitossa, hän riemastui. Sinne, juuri sinne meidän pitäisi kavuta. Ja sinne me seuraavana päivänä myös kapusimme. Olin ottanut apukeinoksi ennen niin halveksimani kävelysauvat, joista olikin paljon iloa. En vielä tiennyt mitä juuri leikattu jalka kestäisi, mutta ainahan matkan saattoi lopettaa jos se kävisi liian […]

  1. Hetken – ja ehkä syystä – oli tänä syksynä sellainenkin aika, etten voinut keskittyä kunnolla edes lukemiseen, mutta nyt ainakin se vaihe tuntuu olevan ohitse. Niinpä aloin taas katsoa löytäisinkin hyllystä jotain kiinnostavaa, vanhaa tai uutta, mutta sellaista joka minua tällä hetkellä puhuttelisi. Kirja on parhaimmillaan ystävä, joka ei koskaan kuole, vaan avaa […]

1.   Riina Katajavuori on julkaissut seitsemännen runokokoelmansa Maailma tuulenkaatama (Tammi). Saan kirjan käsiini ja katselen ja hypistelen sitä ensin miellyttävänä esineenä ja sitten illalla alan kuitenkin lukea, vaikka olin päättänyt tutustua siihen vasta aamulla. Yksi runo avautuu heti, toinen melkein, kolmas taas kokonaan. Ja niin huomaan äkkiä olevani uudessa runouden maailmassa. Maailma tuulen kaatama […]

1. Koska elämäni suistui elokuun lopulla joka tavalla raiteiltaan, en pelännyt lähteä jouluviikoksi Pietariin; jouluvalmisteluihin en tuntenut enää minkäänlaista tarvetta. Joulu juhlista jaloin, sanotaan, vaan onkohan? Ainakin kiire lisääntyy ja stressi. Jopa Pietarissa, stressin luvatussa pääkaupungissa uusi vuosi, venäläisten joulu, alkaa näkyä ja varsinkin tuntua katukuvassa. Itse olen päättänyt olla stressaamatta. Vanhat traditiot katosivat vaimoni […]

Vuoden pisin päivä on jo mennyt ja valon määrä alkaa taas huveta. Pessimisti minussa herää, vaikka optimisti yrittää vakuuttaa, että joulun korvalla päivä alkaisi taas pidetä. Ensi vuosi on heti myös siinä, jo aivan lähellä. Sinne asti täytyy vain taas kerran jaksaa elää. Mutta vielä on hieman aikaista murehtia sitä. Kohta vasta, lohdutan itseäni. Älä […]

Maailmamme on täynnä asioita jotka tuovat mieleen vain masentavia ajatuksia. Missä on hyvää, sieltä löytyy ikävä kyllä myös pahaa. Mutta edes muutamana hetkenä vuodesta tämän pahan voisi unohtaa ja ajatella kaikkea sitä mikä on tehnyt ja yhä tekee ihmisen maailman myös hyväksi. Kuten Voltaire mestari Panglossin suulla Candidessa totesi (ironisesti kylläkin): “Kaikki parhain päin tässä […]

Vanha pakanallinen juhla on taas täällä. Muinaisgermaanit ja viikingit sen vieton aloittivat.  Jul-sana joka on levinnyt moniin kieliin tarkoitti ennen talvipäivänseisauksen juhlaa. Pois pimeydestä, nyt olemme taas kerran matkalla kohti valoa! Kuten kaikki muutkin pakanalliset juhlat, joulu sai kristillisen kasteen ja viitan ylleen juhannuksen (Johannes Kastajan) lailla. Viisas teko kritityiltä, pakanat oli helpompi liittää osaksi […]