1. Jotain tällaista muistelen kuulleeni entivanhaan. “Kello lyö kaksymentkolm”, oli Eestin radiokuuluttajan seuraava lisäys. Aivan varma en ole kirjoitusasusta tietenkään, eestiä en osaa räähkiä. Mutta Tallinnaan tulin taas, tosin jo aikaisella aamulaivalla. Myrskysi hieman, vaan vakaasti paatti puski eteenpäin ja kello 11.15  olimme perillä. Jonottelu käytävillä ei ollut ikuista ja kun terminaalista päästiin, noustiin saman […]

Lapsuudessa kesiä oli ja ne muistaa, mutta nytkin on kesä. Ja tämän kesän tunnen sekä mielessä että sielussa. On hyvä olla niin kuin vain joskus. Sekin on mahdollista tässä maailmassa, joka tuntuu väliin niin ahdistavalta, kun maapallon tapahtumia alkaa seurata. Joskus on vain hyvä keskittyä siihen, mitä itse elämä on, mihin sillä pyrimme. Piti eilen […]

Elämä ei ehkä heti anna minkä lupaa. Sitä vain ei aivan alussa tiedä. Koska olet ihminen, varsinkaan silloin. Huoleton hän joka viattomana elää, silti sekin joskus tapaa loppunsa. Mutta kun kokoat itsesi rauhassa, ei ehkä löydy enää esteitä sille, miten raskaankin oven saa auki. Muista, mitä sanoi Saint-Exupéryn kettu: kun odotan sinua, se on jo […]

1. Nyt on sunnuntai ja aurinko alkaa nousta kohti ylintä lakipistettään ja saavuttaa sen. Tunnen sen ulkona kasvoilla, kun istun pihalla ja uneksin. Ja näen sen myös kännykästäni. Sinne on laitettu sovellus joka seuraa katolla olevan 12 aurinkopanelin sähköntuotantoa. Niin vain on käynyt ja niin uusia vempaimet ovat, että leikin sovelluksen kanssa kuin pieni poika. […]

Kansallismuseon alakertaan oli pujahtanut kuin salaa maailmalla hyvinkin tunnetun ja menestyneen Nick Brandtin valokuvien näyttely. Isoja panoraamakuvia taisi olla 27 kappaletta. Ne esittelevät Afrikkaa, luontoa, joka on kadonnut ihmisten tieltä ja eläimiä, suuria nisäkkäitä, norsuja, kirahveja, tiikereitä ja leijonia, jotka nykyisillä kaatopaikoilla tai asusten mailla ennen asuivat. Ennen. Ehkä vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Ihmisten […]

Joskus ammoin, taisi olla jo nuorena, opin, että matkailussa vaikein on neljäs päivä. Se on syytä ottaa levon kannalta. En tiedä mistä tämä uskomus on peräisin enkä sitä, mistä sen olen kuullut; en ainakaan kotoani, koska äiti ei koskaan matkannut minnekään ja siskoni oli yhden ainoan kerran ulkomailla eli Ruotsissa heti sota-ajan jälkeen, hän teki […]

Viime keväänä kun kesärenkaita laitettiin alle, oli tullut aika hankkia uudet talvirenkaat. Vanhat olivat sakkorajalla, Kallen mielestä kyllä jo ylikin sen. Talvirenkaita saa keväällä edullisemmin kuin sitten taas myöhäissyksyn koittaessa, joten tietysti viisaana miehenä tein kaupat. Sain uudet renkaat ja vein ne vajaan seuraavaa talvea odottamaan. Talvea ja pimeää en sinänsä halunnut ajatella, vaan minkäs […]

1. On sunnuntaiaamu ja herään tutussa hotellissa tuttuun aikaan kello 5. Aivan kuten kotonakin. Sillä erotuksella että sateen ääni kuuluu huoneeseen hyvin, koska se ropisee kahteen kattoikkunaan. Minulle on annettu huone ylimmästä kerroksesta. Majapaikassani on kaksi tasoa, alakerta oleskelutiloineen ja ylhäällä sitten puuportaita myöten ullakolle rakennettu nukkumatila, jonka päädyssä iso pesuhuone, jacuzzi ja saunakin. Tällaista […]

Toukokuun 23. päivänä tulee kuluneeksi sata vuotta Samuli Parosen syntymästä. Itsenäisen Suomen toteutumista hän sai odotella puolisen vuotta. Mutta paljon iloa siitä ei koitunut; kaikille ei kaivattu itsenäisyys antanut samanlaisia eväitä. Kansalaissota vei mennessään hänen isänsä, vaikka tämä oli vastustanut kaikkea väkivaltaa. Isä kuoli Tammisaaren vankileirillä elokuussa 1918 ja äiti keuhkotautiin vuosia myöhemmin. Täysorvoksi punkin […]

1. Taasko on viikko kulunut. Uusi alkaa vielä pakkassäässä. Eletään kuin ainakin talvella, lumi maalla puhdasta, luonto valkea ja hivelevän kaunis. Mutta kauneus ei ole kaikki, kuten kiinteistövälittäjä huomauttaa Kerttu-Kaarina Suosalmen kirjassa Hyvin toimeentulevat ihmiset. Kauneus katoaa, ainakin tämä. Ennuste lupaa vesisateita jo ensi torstaina. Pitää siis nauttia talvisesta olotilasta niin kauan kuin suinkin voi. […]