(Aleksandr Blok: Kun et tartu satunnaisiin ominaisuuksiin, niin näet: maailma on kaunis.) (Franz Kafka: Joka säilyttää kykynsä nähdä kauneutta, ei vanhene.) 1. Panihida ja pominki ovat käsitteitä jotka kuuluvat Venäjän ortodoksien perinteeseen. Ensin tapahtuu varsinainen hautaaminen kaikkine traditioineen, sitten 40 päivää siitä pidetään panihida eli muistopalvelus ja pominki, muistotilaisuus. Ne olivat jo takana. Nyt kun […]

1. Sateinen aamu, joskaan ei niin hulvaton ja myrskyisä kuin luvattiin. Yhtä kaikki harmaata riittää ja päätän äkkiä lähteä katsomaan taidetta Turkuun ja käväistä myös Pienessä kirjapuodissa, vaikka kirjoja ei kotiin enää mahdu. Mutta pitäähän niitä edes nähdä, sormeilla ja selailla. Ja lukea vaikka seisoessa siinä – pätkä sieltä ja toinen täältä. Kohta istunkin jo […]

Koti on paikka jossa seinätkin auttavat, kuten vanha venäläinen, Tshehovin Talonpojissa siteeraama sananlasku väittää. Kyllä siihen täytyy uskoa ja miksen uskoisi, omaakin kokemusta riittää. Talonpojissa tosin perheen pakollinen kotiinpaluu Moskovan suurkaupungista maaseudulle ei aiheuta onnentunteita, päinvastoin. He kauhistuvat, kun saapuvat kylään ja tajuavat sukulaistensa olosuhteet: köyhyyden, juoppouden, epäsiisteyden. Mutta silloin ympäröivä luonto auttaa heitä, ainakin […]

  Koti on kaunis sana ja niin ovat myös koto tai kota. Koti-sanan etymologiaa en tunne, mutta ehkä sen voi nopeastikin selvittää. Vilkaisu tietolähteisiin kertoo, että kodassa koti on syntynyt, juuri kuten korvani arveli. Koto-muotoa kodista käytti mm. Sakari Pälsi. “Kotoinen kylyni” on luonteva sanonta monin tavoin. Kuuluihan sauna suomalaisen kotiin jo aikojen alusta. Koto […]

1. Pakkanen jatkuu vaikka muuta on luvattu. Nytkin mittari näytti kello kuudelta sunnuntaiaamuna  -20, vaikka lauantaina päivällä se oli ollut enää viitisen miinusasteen kannalla. Taas palaa isossa uunissa tuli, palaa ja puhelee. Muistelen vanhastaan että kun tänne pakkaskorkeapaine levittäytyy, se poistuu hitaasti niin kuin ei millään haluaisi lähteä näin hyvästä paikasta, kun taas kesällä käy […]

  Koko yön kirjoitin runoa. Heräsin ja havahduin, torkahdin, havahduin, kirjoitin taas ja nukuin ja koko yön muistin silti yhä runon, sen jokaisen säkeen ja pituuden. Jopa sen, että jostain syystä runon keskelle kirjoitin punaisella värillä lauseen jonka Antille 70-luvun alussa lähetin: “Kirjailijalla on vain kaksi tehtävää, kirjoittaa kirjoja ja pysyä hengissä.” Nyt kun viimein […]

1. Jo aivan nuoresta olen käynyt hautausmailla. Siellä nukkuu kulttuurimme ja muidenkin maiden kulttuurit. Joskus myös ihan kirjaimellisesti. Vuonna 1962 ylioppilaskevään jälkeisenä kesänä olin ensimmäistä kertaa Pariisissa. Halusin sinne koska Pariisi oli silloin taiteen ja kirjallisuuden Mekka. Se sopi. Kaikkea näinkin, mutta taidetta vähemmän, koska rahaa museoihin ei ollut. Kirjallisuutta luin siellä  lähinnä englanniksi, koska […]

Kirjamessuilla olen tainnut olla niin kauan kuin niitä on järjestetty, ensin Turussa ja sitten Helsingissä, myöhemmin pienemmässä mittakaavassa muuallakin Suomessa. Alun vaatimattomista tapaamisista on päästy massiivisiinkin koko valtaisan messuhallin täyttäviin tilaisuuksiin, jossa kymmenet toiveikkaat kirjailijat pitelevät mikrofoneja ja yrittävät yhä kovemmilla äänillään saada ihmisiä ympärille kuulemaan, mitä asiaa heillä oikein on. Yleensä messuamisen kohteena on […]

1. Kiiras on kiintoisa sana. Kiirastuli kertoo sen sisällöstä paremmin. Odotettavaa on ja odotettava on, että puhdistuisimme muutenkin kuin vain pesemällä. Vaimoni tapasi aina sanoa, että aika ennen pääsiäistä on kaikkein pahin, silloin pirut käyvät kiinni ihmiseen. Sitä en ole huomannut, ellen katso maailmanpolitiikan taistelutantereita, kotimaisista sotesekoiluista nyt puhumatta. Sotkua riittää joka puolella. Sokeat soppaa […]

      On ihmisiä, joille tavaraa vain kertyy. Eikä mitä tahansa tavaraa vaan johonkin erityisalaan kuuluvaa posliinista ikoneihin ja postimerkkeihin. Tällaisten ihmisten intohimona on keräily. Mihin se lopulta perustuu on selvittämättä. Muistaakseni Risto Vilhunen, tuo mahtava maalari ja keräilijä da Vilhu, on tunnustanut sen olevan alkoholismin selvempi muoto. Keräilijöitä varten löytyy wanhaintavarankaupoja ja antiikkiliikkeitten […]