Maanantaiaamuna A. vei töihin mennessään minut Jorvin sairaalaan ja sinne jäin sitten laukun, tietokoneen ja potilaan statukseni kanssa. Olin odotustilassa liian aikaisin, mutta Leikossa eli leikkausyksikössä isoja ja pehmeitä tuoleja riitti eikä sinne lopulta tähän jälkimmäiseen aamuryhmään ilmaantunut kuin viisi muuta. Jokainen menetti identiteettinsä vuorollaan, sai sairaalan vaatteet ja kaksi hetutiedot sisältävää ranneketta (ehkä siksi […]

  Legendaarisen 70-lukumme vaihteessa ilmestyi Love Recordsilta äänilevy Lautanen Guatemalan verta. Sen rahisevilla urilla oli myös laulu Menee huonosti jossa iloisesti päästeltiin: “Ensin täällä tehdään sairaita ja sitten sairaala.” Taisi olla Ritsan eli mestari Pentti Saaritsan tekstiä. Mutta onneksi Suomessa sairaaloita löytyy, vieläpä riittävästi, ja sairaudet taas hiipivät itsekseen hiljaa ihmisiin kysymättä heiltä halutaanko niitä […]

Herään aamulla kello neljän maissa ja katson että laukku sairaalareissua varten on kunnossa. On se. Naapurin Pertti saapuu aivan ajallaan ja niin pääsen jo puoli kuudelta lähtemään hänen ja navigaattorin kyydissä kohti sairaalaa. Liikennettä piisaa kosolti pimeässäkin, ihmiset käyvät työssä nimenomaan Helsingissä ja sen lähiympäristössä. Radan rakentaminen Lohjan kautta Saloon ja Turkuun ei todellakaan olisi […]

1. Syyskuu painuu hiljalleen kohti loppuaan. Kovin kesäisiä ovat  olleet nämä päivät hetkittäin; lämpöä jopa parikymmentä astetta. Ja silti syyspäiväntasaus on jo ohitettu ja pimeys ottaa hitaasti ja varmasti vallan. Mutta yhä nousee myös aurinko. Ja sen kanssa luonto sinnittelee. Alapellon vierellä kukkivat edelleen malvat ikään kuin niillä ei olisi mitään aavistusta lähestyvästä kuolemastaan. Sumut […]

1. Päivä päivältä syksy etenee. Perjantaiaamuna oli tuuli hetkeksi moinannut, kun vielä tostaina lähes myrskysi. Mutta tämä on kuulemma vain tyyntä vielä suuremman myrskyn edellä, jonka ennustetaan iskevän maahan lauantaina. Lohjalla pidetään vuotuiset omenakarnevaalit. Vain kerran muistan että ilmanala oli näille markkinoille erityisen suopea; kaunis ja kuulas kuin itse omena. Ehkä siksi, että vierelläni kulki […]

RUSKAA 1. Luontoa on aina kuvattu taiteessa ja sitten kameroillakin. Myös ihminen on osa luontoa ja niinpä hänet on sijoitettu luonnon keskelle ja ylemmäksikin sitä. Ennen hän siis esiintyi luomakunnan kruununa, jalokivena kruunussa, mutta nykyään myös raadollisempana. Kun ilmasto muuttuu, luonto muuttuu. Kokonaan toinen kysymys sitten on muuttuuko ihminen enää minkään mukana, ellei vain huonompaan. […]

1. Lauantaipäivän taidematka alkoi Rembrandtin talosta. Aamiaisen olimme syöneet niin aikaisin, ettei hotellin ravintolassa ollut vielä muita asiakkaita. Ystävällinen nainen paistoi silmiemme edessä omeletinkin Oljalle; itse tyydyin vähään ja hedelmäpitoiseen aamupalaan. Enpä olisi ennen uskonut että ikää myöten päädyn lähes kasvissyöjäksi. Mutta vain lähes. Kana on minulle kasvista koska syö jyviä, lammas samoin kun mutustaa […]

Onko iloa ilman yhtä suuria murheita tai onnea ilman tien poikki kaatuneita puita? Joskus myös rakkauden tuska tuntuu siellä missä sitä ei lainkaan ole odottanut etkä koskaan oikein tiedä mistä se johtuu. Voihan olla että syy on tässä: hän jota rakastat ei hengitäkään lähellä, vaan hoitaa arjen asioita muualla niin kuin ihmisten maailmassa usein. Mutta […]

1. Syyskuun alussa oli minun onneni saada vaimolleni hauta Smolenskin luostarin vanhalta hautausmaalta. Hauta sijaitsi Vasilinsaarella ja sen lähemmäksi keskustaa ei Pietarissa ihmistä saakaan maahan. Paikka oli idyllinen, puut korkeita, ja vanhoja jo hylättyjä hautoja näkyi kaikkialla. Muutamia pieniä uusia plänttejä oli avattu metsikön keskelle, mutta se ei tuntunut pahalta. Vanhat haudat puhuivat parinkin vuosisadan […]

1. Sunnuntaiaamu Pietarissa on paitsi pyhäpäivän myös vaalipäivän aamu. Vaaleihin eivät monetkaan ystävistä ota osaa, joten tapaamisia voin heidän kanssaan sopia rauhassa. Nikolskin merikatedraalissa näen aina sunnuntaina Titovien taiteilijapariskunnan, Tanjan ja Zhenjan (Jevgeni), se on heidän kotikirkkonsa. Zhenjan meiliosoite ennen @-merkkiä on et. Se sopii, sillä jonkinlainen ulkopuolinen ja avaruudesta saapunut hän täällä onkin, maalaa […]