1. Joskus on vielä kirkkaita päiviä, mutta useimmiten jo ei. On aamuja joita voisi syystä pitää tuhnuisina, koska ne ovat sellaisia: sadetta, pilviä ja pimeää riittää. Eikä siihen ole nopeaa parannusta, kun edessäpäin siintää näköala, joka on vieläkin pimeämpi. Syvenevää kaamosta kestää vielä lähes kaksi kuukautta.    Se on lyhyt tai pitkä aika ja juuri…

Covid 19, alkuun vain pelkkä korona, tuli maahamme kevättalvella 2020. Siitä ja sen seurauksista on kohta kolme vuotta. Ensin sen toi Lappiin kiinalainen nainen; helmikuussa sitten etelään Milanosta palanneen naisen matkassa. Ja juuri matkailun kautta se repesi.   Yhteiskunnat sulkivat itsensä; tosin Ruotsi ei. Muistan miten keväällä Uudeltamaalta ei päässyt pois, mutta silti me ajoimme vahingossa…

eli mitä ikääntyminen tarkoittaa I Paul Gauguinin (1848 – 1903) tunnetuimmasta taulusta puhuin jo ohimennen edellisessä blogissa ja jatkan teemaa vähän toiseen suuntaan. Siirryin silloin Kiveen, mutta nyt mietinkin hänen avullaan iän ja ikäkausien merkitystä. Ranskalainen taidemaalari Paul Gauguin pettyi kotimaahansa kuten moni aikansa moderni taiteilija, joka ei saanut vastakaikua. Hän pakeni lopulta Tyynenmeren saarelle…

Aleksis Kiven päivänä Kauan sitten luin vielä dekkareita. Luin niitä siksi, että olivat nuoren uteliaan pojan mielestä monin tavoin kiinnostavia. Sellaisia joita pidin hyvinä ei tosin silloinkaan liiaksi ollut, itse asiassa niistä oli pulaa. Ranskassa varsinkin Simenon ja hänen peripariisilainen Maigretinsa, vaikka kirjailija itse taisi asua Sveitsissä; Yhdysvalloissa sitten Rex Stout ja hänen hahmonsa: Nero…

1. Silakkamarkkinat Jokavuotisilla silakkamarkkinoilla pistäydyin maanantaina. Oli aikaa ja ajan voi aina käyttää vaikka ihan haahuiluun, tässä iässä. Mutta aivan haahuilua se ei kuitenkaan ollut. Paljon olen näillä markkinoilla jo ehtinyt käydä. Vanhat puiset purjelaivat satamassa tuovat menneen maailman mieleen. Tyynen päivän sallimat suurten kaljaasien ja muiden paattien mastojen silhuetit vedessä olivat mitä olivat; todella…

Lokakuun alku ja Turun kirjamessut. Turussa käyn mielelläni. Siellä on aina ollut kotoisampi tunnelma kuin Helsingin hulabaloossa; puhe ei aivan puuroudu ja vaikka ihmisiä velloo siellä täällä, lavat ovat sen verran erillä toisistaan, ettei kakofoniaa liiemmin synny.   Perjantaina puhuin Kirjoittamisen ilosta (Kirjapaja, 2022), lauantaina olin 125-vuotiaan Kirjailijaliiton paneelissa, jossa edustin mitä ilmeisimmin konkareita. Riina…

Vanhassa J. H. Erkon runossa sanotaan, että elämä on loputon, ”se alkaa uuden taistelon”. Helpointa olisi hyväksyä se ja jättää pohdinnat muille. Me kuolemme, jokaikinen meistä, mutta elämä jatkaa kulkuaan aina jossain muodossa ja jossain galaksissa, ulottuvuudessa, asteroidissa, toisessa maailmankaikkeudessa. Ja se siitä sitten. Ei mitään syytä murheeseen, siis?   Minua ei yksittäisen ihmisen elämän…

Puilla on usein enemmän vuosia elämässään kuin ihmisillä. Edellyttäen tietenkin, että ne ovat saaneet vapaasti kasvaa eivätkä ole talousmetsien puita, jotka muistuttavat turkiseläimiä häkeissään. Kun tarhattu puu on kasvanut mittaansa, se kaadetaan ja tilalle istutetaan uusi taimi. Ja sama tarhaus alkaa taas alusta.   Tahdon siksi puhua muista puista, oikeista ja todellisista, luonnossa vapaasti omin…

Impressioita, kuvia Onneksi on Viro, lähialue ja sukulaiskansa. Onneksi pääkaupunkien välillä liikkuu lauttoja joille vielä mahtuu ja on myös vanhahko auto joka sentään yhä liikkuu. Bensan hinta ei Virossakaan ole juuri halvempaa kuin kodumaassamme, vaan eivätpä välimatkat Virossa ole sellaisia, että menovettä liikoja kuluisi. Pieni maa, hyvät tiet. Eikä siinä kaikki: myös katsottavaa löytyy –…

Niinpä. Shakespeare sen jo tiesi yli 400 vuotta sitten: ”Words, words, words…” vastasi Hamlet Poloniukselle, joka kysyi mitä tämä luki. Sanoja… Vastauksen on tulkittu merkitsevän, etteivät sanat tarkoita mitään, mutta voihan sen nähdä toisinkin. Näin vastataan idiootille, joka ei ymmärrä lukemisen merkitystä. Maailma on täynnä myös merkityksellisiä sanoja. Tosin myöhemminkin Hamlet sanoo näin: ”Out, out…