Kuukausi: tammikuu 2020

  • Vivian Maier ja valokuvauksen taide

    Viikonloppu on ohi ja vasta nyt pääsen kirjoittamaan tätä. Päivät kuluvat jo nopeammin; outoa kyllä aivan samaa tahtia jolla päivän pituus lisääntyy. Kuukausi on kulunut siitä kun oli talvipäivän seisaus. Talvea ei vieläkään ole täällä etelässä näköpiirissä vaikka pian pääsemme tammikuun loppuun; lunta ja pakkasta siis. Vettä sen sijaan riittää laaksossa. Joen tulva on suurempi […]

  • Olipa kerran muuan A. joka ei vietä syntymäpäiväänsä

    Tänään (I dag) oli ikimuistettavan Gustaf (Guss) Mattssonin käyttämä pakinanotsikko. Hän oli ammatiltaan kemisti mutta jäi kirjallisuuteen ihan pakinoiden kirjoittajana, vieläpä korkeatasoisten. Ikimuistettavaa miestä tuskin monikaan enää muistaa, mutta minä muistan. Siitäkin minun on kiittäminen Tuomas Anhavaa, joka kuten aina ei salaillut sitä mistä ja millaisesta kirjallisuudesta piti, ja millaisesta ei. Tänään on tänään ja […]

  • Matkoilla kaiken aikaa – taas

    Vuonna 1965 julkaisin kaksi esikoisromaania, joista ensimmäinen sai otsikon nimen. Se oli loppusäe Henri Michaux´n runosta Plume voyage – Plume matkustaa. Suomennos, muistaakseni Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen kuului jotenkin näin: ”Mutta voi, Plume on matkalla, hän on matkalla kaiken aikaa.” Tuomas Anhava muuttui lopun yksikön monikoksi ja niin kirja oli valmis nimeä myöten. Ehdin […]

  • Uusi vuosi – uudet tuulet

    Vanhan vuoden kuoppaaminen kävi kätevästi. Olimme Musiikkitalossa kuuntelemassa Helsingin barokkiorkesterin konserttia. Arkistojen kätköistä oli löydetty J. A. Hassen ooppera Irene. Tämä 1700-luvulla teoksensa luonut säveltäjä oli meille ennestään tuntematon ja sellaiseksi taitaa syystä jäädäkin. Mutta Musiikitalo oli hyvä kokemus ja barokkiorkesteri mainio. Klassinen musiikki sinänsä on myös useimmiten ja parhaimmillaan sielun ja mielen täyttä ruokaa, […]