Ei tuulesta vaan tulesta


Rakkaus ei synny tuulesta vaan tulesta,

se syntyy ihmisestä joka sitä kantaa

ja jonka toinen saa syttymään

pelkällä katseella ja muutamalla sanalla.

Rakkaus ei kysy, ei vaadi, ei epäile,

se uskoo, se toivoo ja luottaa

ja etsii toisen käden avukseen

kun tulee paikka josta ei pääse yli.

Mitään sillä ei ole antaa, kaiken se haluaa.

Se on suurempi kuin kukaan tajuaa,

vaikka piiloutuu joskus hiljaa sydämeen.

Silloin, silloinkin tuon oudon tunteen

pitää hengissä vilpitön odotus,

että myös toinen sitä ikuisesti rakastaa.

(11.2.2019)