Monthly Archives: September 2018

1. Aamu alkaa taas yhtä sumuisena kuten eilenkin. On uskottava, että syksy todella on tuossa aivan nurkan takana. Vähän niin kuin vieras, joka tulee vain, kutsumatta. Syksy tuli kutsumatta (1974) oli viidennen runokokoelmani nimi. Sellaisia ihmisvieraita ei omassa elämässäni enää kuitenkaan ole. Jotkut eivät saavu,vaikka kuinka pyytäisi. 2. Päiviin muodostuu oma ruutiininsa. Ajan Lohjalle, juon […]

1. Syksy hiipii niin hiljalleen, ettei sitä päivisin edes heti huomaa, koska on niin lämmintä. Mutta yöt ovat jo viileitä ja laaksossa aamuisin joesta nouseva paksu sumu ulottuu välille kuistille saakka. Myös puitten ruskaa alkaa nähdä, vaahteroiden hitaat räjähdykset eritoten. Päivät lyhenevät, valon määrä vähenee aamuin ja illoin. Tämän kyllä muistaa jo vanhastaan. Myös aurinkopaneleiden […]

1. Päivä päivältä syksy etenee. Perjantaiaamuna oli tuuli hetkeksi moinannut, kun vielä tostaina lähes myrskysi. Mutta tämä on kuulemma vain tyyntä vielä suuremman myrskyn edellä, jonka ennustetaan iskevän maahan lauantaina. Lohjalla pidetään vuotuiset omenakarnevaalit. Vain kerran muistan että ilmanala oli näille markkinoille erityisen suopea; kaunis ja kuulas kuin itse omena. Ehkä siksi, että vierelläni kulki […]

1. Yöllä havahduin ja huomasin olevani jo jonkinlaisessa talvihorroksessa, vaikka oli vasta alkusyksy. Kylmä ei ollut mutta kun aamulla nousin ylös, päätin lämmittää taloa puilla. Ensimmäistä kertaa viime talven jälkeen. Klapeja olen varoiksi kantanut jo aikaa sitten sisälle, mutta lämpöä on tätä ennen piisannut. Nytkin ilmalämpöpumppu levittää sitä aivan tarpeeksi, mutta paras elementti puuttuu. Iso […]

1. Läpi elämäni olen yrittänyt ymmärtää mikä perhe oikein on. Malliperhe voi olla olemassa vain silhuettikuvana. Useimmiten perhe on satunnainen joukko satunnaisia ihmisiä joilla on oikeus ainakin moittia toisia sen jäseniä, jos kohta myös mahdollisuus hoitaa ja jopa rakastaa heitä. Kuinka usein jälkimmäinen tunne vallitsee tavallisessa perheessä, sitä en osaa sanoa. Ihmisten kertomuksia kuunnellessani tuntuu, että […]

1. On sunnuntaiaamu ja herään tutussa hotellissa tuttuun aikaan kello 5. Aivan kuten kotonakin. Sillä erotuksella että sateen ääni kuuluu huoneeseen hyvin, koska se ropisee kahteen kattoikkunaan. Minulle on annettu huone ylimmästä kerroksesta. Majapaikassani on kaksi tasoa, alakerta oleskelutiloineen ja ylhäällä sitten puuportaita myöten ullakolle rakennettu nukkumatila, jonka päädyssä iso pesuhuone, jacuzzi ja saunakin. Tällaista […]

(Kuva: William Blake) 1. Silloin tällöin katson, mitä jo valmiiksi roskapostiin joutuneissa viesteissä on. Siksi että joskus omat asialliset viestini ovat joutuneet suoraan suurten toimijoiden roskalaatikkoihin, kun niissä on esimerkiksi ollut liitetiedostoja, vaikkapa käsikirjoitus tai kuvia. Vaan onneksi minulla on ollut töistäni kopiot ja muutkin tavat tallentaa. Mitään pahempaa ei vielä ole sattunut. Joskus roskapostissani […]

Katselen tennistä, naisten loppuottelua US-Openissa. Tuota Grand Slam -turnausta pelataan New Yorkin tennispyhätössä. Tuloksen jo tiedän koska netti ehti kertoa sen; peli kun käytiin yöllä Suomen aikaa. Vastakkain tässä aamun uusinnassa ovat edelleen vanhan tankkipolven edustaja eli muskelimamma Serena Williams sekä Japanin nuori Naomi Osaka, jos 20-vuotias sitten enää on nuori. Muistelen että aikanaan Martina […]