-
Vihdoin ja viimein Kööpenhaminassa
(SMK – Statens Museum for Kunst) 1. Tanskassa kävin viimeksi kolmisenkymmentä vuotta sitten ja silloin olin Skagenissa. Elettiin marraskuuta ja Skagen oli autio. Museot olivat kiinni, meri ärjyi, hiekka lensi. Ja minä luin kuitenkin paikan runoilijoista, Brøndumin hotelliravintolasta ihan oikealla tanskalaisella ö-kirjaimella, Krøyereiden ja Ancherien taiteilijapariskunnista. Ehkä villi ilmanala vaikutti, mutta humalluin paikasta lähinnä niin,…
-
Elämän runous
(Vilhelm Hammershøi) 1. Kuluneella viikolla kävin Tampereellakin. Tuo Suomen kuulemma suosituin kaupunki uusii edelleen itseään niin, etten ainakaan minä sinne enää mielelläni matkaa. Miksi julkeat uudet rakennukset, puistojen tuhoaminen, miksi raitiovaunu, miksei tuhat kertaa halvempi trolleybussi, jota varten ei yhtään katua olisi tarvinnut myllätä, kyselen taas. Sama sähkö, sama vihreys… Onko kyseessä kenties uskonnoksi muuttunut…
-
Tässäkö kesä oli
1. Minun kesäni alkoi ennen vasta silloin kun kesäkuukin. Kun lähdettiin maalle, oli lumi sulanut, järven jäät lähteneet ja vesi korkealla. Saarten koivut olivat usein vasta hiirenkorvalla, koska järvi pysyi kylmänä pitkään. Nyt kesä, tai paremminkin lapsuuden kesän heinäkuun helteet tulivat toukokuussa ja näyttäisivät huomenna päättyvän. Mitä sitten tapahtuu, sitä ei tiedä kukaan. Ei Foreca,…