Vuoden pisin päivä on jo mennyt ja valon määrä alkaa taas huveta. Pessimisti minussa herää, vaikka optimisti yrittää vakuuttaa, että joulun korvalla päivä alkaisi taas pidetä. Ensi vuosi on heti myös siinä, jo aivan lähellä. Sinne asti täytyy vain taas kerran jaksaa elää. Mutta vielä on hieman aikaista murehtia sitä. Kohta vasta, lohdutan itseäni. Älä […]

Näen unia joka yö, mutta en yleensä muista niistä mitään. Tiedän ja muistan vain, että uneni ovat pitkiä ja sekavia seikkailu-unia. Aina joudun jonnekin ja aina pitää päästä jonnekin. Ja aina tulee esteitä matkaan. Tässä unessa, jonka herätessäni muistin ällistyttävän hyvin, esiintyi jopa Kiinan viimeinen keisari Pu Ji, tosin vain etäisenä hahmona. Hän oli vaihtanut […]

Myös Lorca oli vanha rakkauteni ja miksei olisi sellainen yhä. Sekä suomeksi kääntyneet runot, että jopa ne joita espanjaksi sain käsiini. Oli aika että ymmärsin niitä hieman ja osasin säkeitä jopa lausua, koska olin kuulunut koulun espanjakerhoon. Mutta se aika on ohi. Enää osaan vain mutista kahta lausetta, joista ensimmäinen löytyy otsikosta: ”Verde, que te […]

    Sadepäivä saapuu viimein. Kylläpä sitä on odotettu. Hiljaista, hidasta ja vähän alakuloista maanantain sadetta, joka estää kyllä ulosmenemisen, mutta näyttää toisaalta niin valjulta, että tulee kysyneeksi, saako luonto tuollaisesta tarvitsemaansa kosteutta? Siihen minun ihmisluontoni ei osaa vastata. Sade muuttaa päivän kokonaan työpäiväksi talon sisällä, mutta jotain vaihtelua siihen tuo vanha rakkauteni eli tennis. […]

Ruokaa teen aina välllä, en juuri itselleni, koska yksin syöminen tuntuu jotenkin omituiselta. Kun olen kotona vain omassa seurassani, otan ruuaksi sitä mitä jääkaapista löytyy. Mutta kun perhe on koolla tai vieraita tulossa, tulee mieleen valmistaa kunnon syötävää. Enimmäkseen teen soppia, joista porkkana-fenkolikeitto ja Sitarlan sienisoppa ovat listan kärjessä. Myös hapankaali-suolakurkku-kurkku- ja lohipaloista koostuva soppa […]